Tästä(kö) se lähtee.... :)

Täällä sitä ollaan, minulta on usein kysytty kotisivuja tai muuta vastaavaa, mutten koskaan ole kokenut sellaisia omakseni, en usko että jaksaisin päivittää ja pitää ajantasalla, joten seuraava ehdotus oli... Blogi.

Olen tutustunut siskoni blogiin , ja jos hän on saanut tälläisen aikaan ehkä minäkin :) Aion lähinnä blogata koirista, kasvatan pienimuotoisesti kotona dobermanneja, kaksi pentuetta on saatu aikaan, 2009 ja 2013.

Omia koiria on neljä, kaksi 4v  narttua (omia kasvatteja) ja kaksi urosta, vanhempi, jo kohta 8v ja nuorempi, kohta 3. Vanhalla on tuloksia, nuorilla PITÄISI olla ja tässä syy tähän blogiin.

Treenaaminen alkaa nyt. Tavote 1. Elli BH koe mahd.pian, ja ZTP . Ricolle tulos. Edes joku. Ja pari sertiä :D Isa ja Royal, BH koe tänä vuonna edes toiselle.

Elli osaa jo seurata hieman, istua käskystä seuraamisessa, mennä maahan, odottaa hetken paikalla, ja tästä lähdetään. SDYn K-S alaosaston hallitreeneissä se yllättäen pystyi pitämään kontaktin minuun kolmesta muusta koirasta huolimatta, suoritti hyvällä intensiteetillä, ja palkkautui patukalla hyvin. Olin positiivisesti yllättynyt. Ensinnä siksi että Elli ei eläissään ole treenannut hallissa tottista , tai ollut muiden kanssa kentälläkään yhtä aikaa :) Aavistuksen totinen ja särmä narttu jonka kanssa on ilo treenata, se on aina valmis :) Palauttaa patukan suoraan syliin, tottakai tassut edellä aina, mutta ei ainakaan haavi ole siis tarpeen, joten kestetään ;)

Isan kanssa on ollut viime talvesta ongelma, sen kanssa silloin treenasimme kaverin kanssa patukalla hyppyjä, ja yhdestä hypystä koira lensi ilmasta lumen alla olleeseen kivikasaan suoraan selälleen. kaverin laskiessa koiran suoraan irti, laskematta sitä siis maahan tassuilleen :/ . Isa satutti itsensä , hyvin pahasti, eikä sen jälkeen ole enää halunnut kunnolla tarttua tottiksessa patukkaan, pallo kelpaa, ja hihanpäällinen, ja jouduin tottiksessa palaamaan ruokaan, jolla taas koiran viretila ei ole minulle mieleinen...Ihan ok, mutta koirassa on potkua enempäänkin Toissapäivänä tein siis tottista ja kokeilin, emonsa keinoa, tennispalloja. Isalla on kuitenkin suuren suuri saalisvietti, joten nopeastihan se kiihtyi palloista, niiden koppaamisesta ja hakemisesta :) Pienestä voi ihminen olla iloinen, sain hienon iloisen ja innokkaan pikkukoirani takaisin :) Ehkä se siitä...Uskaltaa kokeilla taistelua narupalloilla....

Royal, pallohullu, vilkasta vilkkaampi häslä, osaa seurata, jos muistaa keskittyä, osaa istua, mieluusti pakittaen taakse ja vinoon :D osaa mennä maahan muttei malta, ja leikkisim mieluiten yksin pallolla tuntikausia. Osaa vaatia haukkumalla jos ei pallo muuten tule, miksi vaivautua temppuilemaan kun voi käyttää ääntä ;) Scooby-Doo ihan parhaasta päästä. Ja vähän raskas koira kestää siis toisinaan, mutta se ylipursuileva elämänilo...antaa sille kaiken tuon anteeksi <3

Rico, vanha jäärä osaa lähes kaiken ja tykkää tehdä ihmisen kanssa, mutta lauman alfa-asema antaa sille tiettyä humoristista jääräpäisyyttä :) Ihan itsestään toimiva automaatti se ei siis ole :D Se tekee, ja hyvin, kun muistaa tehdä sen kanssa yhdessä, ei sitä vastaan ;) jos ymmärätte mitä tarkoitan. On opettanut ohjaajalle nöyryyttä, myönnettäköön :) Oppii nopeasti ja helposti ja tarjoaa aktiivisesti toimintoja kun homma pelaa, se myös näyttää hyvältä. Olen itsekseen treenatessa opettanut sille seuraamispaikan liian eteen, kuten tytöille, ja tässä on nyt suurin virhe johon puuttua. Jokaisen kohdalla.

Tottista !